[Oheisen kirjoituksen lähetin Ilkan yleisönosastoon vastineena mm. Juha Mäenpään 6.9. kirjoitukseen. Kirjoitus lähetettiin sunnuntaina 14.9. joten oli iloinen yllätyst että se julkaistiin Ilkassa lauantaina 27.9..]
Vierailimme taannoin tyttäreni siviilikummien luona, heidän pikkupoikansa kasvaa ja kehittyy vauhdilla hyvien ja rakastavien vanhempien hoivassa. Siinä me neljä vanhempaa yhdessä ylpeinä seurasimme lastemme leikkiä. Nämä kummivanhemmat käyvät töissä, maksavat veronsa ja kasvattavat uutta sukupolvea yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Ainakin melkein, sillä avioliitto rakkauden sinetiksi on heiltä kielletty, koska he molemmat ovat naisia.
Tasa-arvoisen avioliittolain tarkoituksena on korjata epäkohta, joka asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen kummanko sukupuolen edustajaan he ovat rakastuneet. Juha Mäenpään yleisönosastokirjoitus (Ilkka 6.9) oli hillitty puheenvuoro oman näkemyksensä puolesta, kiitokset siitä. Valitettavan yleistä on räväkämmätkin ja ala-arvoisemmat ilmaisut tasa-arvoista avioliittoa vastaan: nyt sentään vain todettiin riittäväksi tasa-arvoksi se, että homoseksuaalilla on oikeus kieltää itsensä ja mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Uskonnollisten yhteisöjen omat tulkinnat pyhistä kirjoistaan ovat heidän oma asiansa – yhteiskunnan ei kuitenkaan tulisi asettaa näitä tulkintoja lainsäädännön lähtökohdaksi. Toki toivon, että myös kirkko tässäkin asiassa peilaisi muinaisia kirjoituksia nykypäivään – kuten niin monen muunkin asian kohdalla on jo tehnyt. Mutta kirkkoon kuulumattomana minä en niihin päätöksiin pysty vaikuttamaan, toivottavasti seurakuntavaaleissa ihmiset aktivoituvat rakkauden puolesta.
Kahden täysivaltaisen ja -ikäisen välinen tasa-arvoinen avioliitto ei pakota ketään homoliittoon vastoin tahtoaan: oikeuksien antaminen ei ole keneltäkään pois. Hurskastelut miehen ja naisen välisen avioliiton pyhyydestä voi jättää omaan arvoonsa jo sillä että tutkii tilastoja miten usein ”Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa” tehdyt lupaukset rikotaan.
Tyypillinen esimerkki ummehtuneesta asenneilmapiiristä, jossa rivien väli kertoo enemmän kuin itse sanat kuultiin SeAMK:n avajaisissa 8.9. Tuolloin professori emeritus Kari Hokkanen lausui: ”Nuoret opiskelijat elävät myös parinmuodostuksen luontaisinta aikaa. Onnistuessaan se on kaikkein tärkein tekijä tulevalle onnelliselle elämälle. Ja useimmitenhan se sentään kohdistuu vastakkaiseen sukupuoleen joten se luo uutta sukupolveakin.”
Emeritus – täysinpalvellut – on myös asennemaailma, jossa homoseksuaalisuus on jotain arveluttavaa, sairasta tai muuten vain tuomittavaa tai väheksyttävää. Kaukana ovat onneksi ne ajat, jolloin homous oli virallisestikin rikos tai sairaus. Tyttärelläni on mainioiden kummien joukossa kummivanhemmat, jotka sekä luovat uutta sukupolvea että toivottavasti myös rohkeutta heille jotka joutuvat yhä edelleen itsensä kieltämään.
Marko Koivuniemi
PJ
Seinäjoen vapaa-ajattelijat ry