Vaikka nykyään olenkin jäsenkirjaltani vihreä niin taustoiltani olen demari – sattumien summana Jalasjärvelle muuton jälkeen aktivoiduin nimenomaan vihreiden suuntaan. Tarja Halosen tuore haastattelu sai minutkin muistelemaan menneitä. Arvostan Tarja Halosen erittäin korkealle presidenttien joukosssa.
Yleisönosastokirjoitus tammikuussa 2006:
Työväen resitentti
Ilimajoelta terveiset tuonu Ilmajoki-lehti on viime aikoona kertonu palio tarinaa resitentin vaaleista ja myöhemmin vähääsen tummistakin – nimittään ilimeistä ku Matti ei päässykkää toiselle kierrokselle.
Koska serkkupoijjaat (Kyösti ja Tuomas) on leheres viime aikoona pitäneet porvariuren lippua korkialla, ajattelin vähä kertua toisemmoosia kuulumisia täältä Keski-Suomesta. Porvariutta on ny korostettu viimeseen asti – mutta mihin unohtuu ”vastakkainasettelun aika on ohi”? Työväen resitentiksikin ittiänsä tituleerannu Niinistö kyllä ny nohevaa on porvaririntamas ja kepulaasten testamenttaamilla äänillä yrittää vallankahavaan kii. Onneksi meitä eteläpohojalaasia ei oo ennenkää komenneltu, vaan mosaamma ajatella ihan itte.
Toki mullon vähä niinku remarius veres – viinatehtahalta minoon tienestiä saanu monena kesänä ja isä on ollu siä ikänsä. Paappaki sieltä aikoonansa leipänsä tienas – pienenä muistan taas ku Sonja-mumma kampanjoo ressanvaaleissa Manun puolesta. Tarja Halonen on teheny hyvää työtä, joten ansaattoo jatkokauren kyllä mun puolestani. Mutta olis tuo Mattiki mulleki kelevannu. Mutta Niinistö ei kyllä mun kaalihin uppua tavallisen ihmisen resitenttinä – mittatilauspuvun sisältä on melekoosen vaikiaa pohoriskella notta riittääskö rahaa kaurapuurohon vai olisko peräti hernesvellin vuoro.
Tarja Halonen on ollu kovettu ressa – ei siinoo nokan koputtamista – nykki yritetähän vaan syytellä ”stadin friiduksi” ku ei muuta keksitä. Tavallisen kansalaasen resitentti Tarja on ollu ja on toivottavasti jatkoski. Remariresitentti voi olla joilleki kova pala – mutta hyvinhän täs toimehen on tultu – Vanhasen ja Halosen yhteistyö toimii – notta miksi sitä muuttelemahan. Ei resitentillä niin palio valtaa ole notta joka vastoonkäyminen sen syytä olis – vaikka helppohan sitä on istuvaa resitenttiä syytellä. Mitää hävittäväähän Saulilla ei ole – kyllä rahakas palli Euroopan investointipankis orottaa.
Tuli muute mielehen, notta jos Sauli porvarien äänillä pääsöö resitentiksi, niin ettei vaan siinä Kokoomus vaihvihkaa vetääsi mattua Keskustan jalakojen alta – sinipunahallitushan siiton seurauksena seuraavis vaaleis – veikkaan mä. Kyllähän sitä nyt selekähän taputellahan ku ääniä kalastellahan, mutta taitaa olla käres näiren vaalien jäläkeen kauhavalaanen.
Kyllä sitä eteläpohojammaallaki voi rehevää äänestää Tarjaa jatkokaurelle – vaikka herrat ei niin haluaaskaa. Kyllä tavallisen ihimisen etua, oli sitte työläänen tai vilijelijä tai työtöön tai eläkeläänen tai opiskelia tai joku muu, ajaa paremmin ihimisyyren ja tasa-arvoosuuren ja hyvinvoinnin puolesta puhuva Tarja. Me eteläpohojalaaset tierämmä notta äireis ja naisis on voimaa – ja hyväksi Suomi-neiron erustajaksi Tarja Halonen on osoittautunu vuosien saatos.
Mennähä kaikki uurnille kertomahan, notta resitentin pitää olla tavallisen ihimisen erustaja – äänestetään oikia työväen resitentti jatkokaurelle. Soon muuten numero yhyreksän.
Marko Koivuniemi,
Jyväskyläs kirijoolla, mutta korvalaanen remariopiskelija kuiteski
Yleisönosastokirjoitus tammikuussa 2006:
UUDEN AJAN PRESIDENTTI?
Näin mainostetaan toista pääehdokastamme, mutta mitä tämä tarkoittaa? Uusi aika – uusi vuosituhat – uusi presidentti. Hienolta kuulostavia muoti-ilmauksia, joita meille toitotetaan joka suunnalta, mutta mitä ne antavat meille tavallisille ihmisille? Pelkkää sanahelinääkö vain?
Olen samaa mieltä vaalilauseen kanssa, tarvitaan uuden ajan presidentti. Mielestäni uusi aika tarkoittaa kuitenkin muutosta, vanhan ajan taakseen jättämistä, mutta ei unohtamista. Virheistä opitaan vaikka niitä myöskin tehdään. Uuden ajan pitäisi tuoda mukanaan muutoksen tuulia, vaihtelua ja tuoreutta – kaikkea sitä löytyykin onneksemme toisesta ehdokkaasta! Aho on varmasti taitava poliitikko, taitavasti rakennettu politiikkakone, mutta uutta aikaa hän ei todellakaan edusta. Perinteisen herrakeskeisen valtajärjestelmän viimeinen linnake murtuu vasta kun presidenttinä on nainen! Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että nainen valittaisiin vain naiseutensa vuoksi, mutta etenkin nyt kun vaihtoehtona on pätevä, asiantunteva ja samalla pienen ihmisten asialla oleva nainen, valinta on jopa helppoa.
Minä voin ylpeänä sanoa, että äänestän ihmistä! En äänestä sukupuolta, en poliitikkoa, en ääniharavaa, vaan todellakin, äänestän ihmistä.
Inhimillistä, ulkopoliittista näkemystä ja kokemusta omaavaa, tavallisen ihmisen asialla olevaa ihmistä, mitä muuta voisi Suomen Tasavallan presidentiltä toivoa? Tarja Halonen on nainen paikallaan, hän on ensisijaisesti ihminen ja vasta toissijaisesti poliitikko, voidaanko vastapuolesta rehellisesti sanoa samaa?
Marko Koivuniemi
tietotekniikan yo
Jyväskylä
